Ollaan käyty viime viikolla treenaamassa ihan normaalisti, mutta en oo muistanu pitkään aikaan ottaa videota treeneistä, joten en myöskään jaksa pitkästi niistä kirjottaa. Parina viikkona on ollu reilu 30 estettä pitkä rata ja ollaan molemmissa treeneissä tehty ekalla kierroksella nolla! Minun omaksi ongelmaksi onki osottautunu se, että toiselle kierrokselle(tai viimiselle periaatteessa, koska ekan kierroksen jälkeen otetaan pätkiä eri tyylillä tai hiotaan ekan suorituksen mukaisesti) en saa tsempattua enää itteä samalla tavalla ja se johtaa siihen, että Lisbet menee miten tahtoo, koska en ohjaa kunnolla... Joten treeneissä täytyy panostaa nyt paljon oman mielen harjoitteluun ja löysäilyohjaus on kielletty! OKK:lla kisaillaan lauantaina ja toivotaan hyviä ratoja ja etenki hyvää puomia.
Sitten pentuasioihin!
Viikonloppu tuli taas vietettyä Torniossa pentulaatikossa (kuten melkeen kaikki muutki viikonloput pentujen syntymän jälkeen :D). Wiljon tuleva omistaja oli meillä kylässä ja oli kyllä tosi mukava viikonloppu, Wiljo saa huipun kodin :). Käytiin shoppailemassa pennuille vähän jotain pientä ja tietenki hoideltiin pentuja. Kyllä oli pentuaitauksessa jo melkosesti vilskettä ja vipinää, vaikka niitä kolme vain on.
Olen itekki tehny jo päätöksen tyttöjen suhteen ja meille muuttaa Wilma. Molemmat tytöt olis ollu tervetulleita asumaan meille, mutta kun kahta ei voi ottaa ja päätös on tehtävä niin minkäs voit :D. Jo alusta asti mulla on ollu tavoitteena saada perheenjäsenen lisäksi itelle koira, jolla olis mahdollisimman hyvä moottori agilityyn :). Vaikka pentuvaiheen luonne ei kerrokkaan täysin kaikkea siitä, millanen koirasta tulee, niin jotain piirteitä pidän lupaavina ja positiivisina. Toisaalta myöskään aina välttämättä se vilkkain pentu ei omaa parasta "moottoria" tai, että sivusta seuraileva, rauhallisempi pentu voi syttyä lajiin kun lajiin täydellisesti. Ilona oli pentuna sellainen sivusta seuraava pohtija tyyppi ja Lisbet oli vilkas (ainaki näin olen muistellu). Molemmat ovat syttyneet lajiin, tosin vähän eri tyyppisesti. Pääasiassa ajateltuna Ilona teki agilityä pelkästä nautinnosta lajia kohtaan ja palkkautu pelkästään tekemällä itse toimintoa. Lisbet tekee agilityä enemmän mulle, ko Ilona teki. Lisbet palkkautuu siitä, kun saa tehdä minun kanssa ja tarvitsee motivoituakseen myös konkreettisen palkan. Kumpikin nauttii agilitystä ja kummanki kanssa nautin ite agilitystä :). Se lienee tärkeintä, riippumatta koiran motiiveista tehdä jotain. Koiria on erilaisia ja näin pitääki olla ja se on minusta tämän lajin rikkaus.
No sitten takas alkuperäiseen asiaan :D. Wilma on tytöistä rohkeampi siinä mielessä, että se menee uusiin paikkoihin ensimmäisenä ja esimerkiksi ulos mennessä sopeutu tilanteeseen kaikista nopeiten ja alkoi tutkimaan ja leikkimään (toiset kylläkin melkein yhtä nopeaa perässä eli ei voi sanoa, että kukaan pennuista ei olis rohkea). Wiima enemmän pohtii ennekuin toimii (fiksu piirre kylläki!). Tämä on Wilman ja Wiiman suurin ja näkyvin ero. Wilmassa minua myös ihastuttaa sen tarmo tehdä asioita. Se on myös energinen ja erittäin kiinnostunu leluista. Wilma ja Wiljo rakastavat painia keskenään ja Wiima seuraa tätä enemmän sivusta. Wiima on sellanen, joka viihtyy paljon sylissä ja rakastaa suunnattomasti maata sylissä rapsutettavana ja pussailla ihmistä. Se on ehkä miellyttämisenhalusempi ko Wilma. Wilma on itsenäisempi. Wiima myös rakastaa ruokaa, Wilma ei niin innolla ahmi uusia makuelämyksiä. Wiljo on melko pitkälle saman tyyppinen ko Wilma, mutta Wilma on vähän enemmän riiviö. Yks tärkeä piirre on myös se, että se palautuu kaikesta uudesta ja hämmentävästä nopeasti (kuten äänistä), mikä on minusta tärkeä piirre. Erilaisia ääniä ne kyllä on oppinu kuuntelemaan, kiitos Elsan ihanien ja joskus vähän äänekkäiden leikkien ja lelujen <3
Tiedän, että jos luonteet yhtään samoina pysyvät niin Wilma on pennuista haastavampi, mutta haastetta olen toivonukki. Toivon, että pennun mahdollista energiaa osaan jollain tapaa kohdistaa oikeisiin asioihin. Olen myös sitä mieltä, että Ilona ja Lisbet ovat aika hyviä kasvattajia ja opettavat pennulle sitten sitä koirien kieltä! Ilonan auktoriteetti välittyy kauas, Lisbet saa ehkä tehdä töitä sen eteen, että osaa näyttää sen pennulle yhtä hyvin ko Ilona (vai mie saan tehä sen eteen töitä?:D). Ilona on maailman taitavin johtaja ja kasvattaja, sitä en epäile. Lisbetillä ei ole siitä kovasti kokemusta, joten odotan kyllä mitä tulevan pitää :).
Jotenki olen vasta viikon sisällä alkanu tajuaan, että meille oikeasti tulee pentu!
Ainiin, ilmotin Wilman pentukurssille, vaikka se ei ole vielä edes kotona! Intoa ei ainakaan multa puutu :D.
Yks huipuimmista asioista on se, että saan pennun kanssa kulkea alusta asti Active dogeilla. Opin varmasti ite paljon uutta pennun kouluttamisesta sekä kasvattamisesta ja on turvallista olla pennun kanssa osaavissa ja tietävissä käsissä. Vaikka iteki tiedän paljon niin uutta opittavaa on hirveästi! :) Toivottavasti kaikki menee niinku pitääki ja meidän keväästä ja kesästä tulee vähän erilainen ku ennen.
Tässä vähän kuvia pääasiassa Wilmasta. Kuvien laatu on aika surkea, koska ne on otettu puhelimella.
Ostin Wilmalle valjaat ja olihan niitä heti pakko kokeilla!
Wilma ja uusi tuttavuus, kurkku :)
Wilma ja uusi hieno lelu
Wiljo, Wiima ja Wilma
Wilman kita :)
Sain tutkintotodistuksen ja olen virallisesti kasvatustieteiden kandidaatti ja lastentarhanopettaja! Opinnot jatkuu, mutta oli hienoa saada yksi välivaihe päätökseen :)
Wilma leikkii
Vielä vajaa 2 viikkoa ja pentu tulee kotiin!
- Hansku
