TopTeam, leiri 2

Tuoreesta muistista, kuten lupasin! :)

TopTeamin toinen leiri oli viikonloppuna Turussa ATT:n hallilla. Ite lähin matkaan perjantaina suoraa töistä. Kulkuvälineenä oli juna, koska olin aatellu, että sunnuntaina yötämyöten ajaminen takas Ouluun väsyneenä olis liian riskialtista, etenki ko aamulla oli vielä ysiksi töihin.

Yövyin Hannan ja Wiljon kans samassa huoneessa Cumuluksessa. Veli yrittin perjantain lirkutella Wilmalle, mutta Wilma ei lämmenny. Lauantaina se tais muistaa, että Wilma oliki sen sisko ja lirkuttelu vaihtu leikkiin. :) Wilman kanssa oli aivan älyttömän helppoa matkustaa junassa. Vaikka koira on luonteelta vilkas niin se osaa rauhottua aivan ihanasti. Nukku minun jaloissa koko matkan, vaikka oli ekaa kertaa ihan yksin pidemmällä reissulla. <3

Lauantai alko ATT:n kahviossa infolla, mentaaliluennolla ja juoksukontaktiseminaarilla. Lauantaina mentaaliluennolta sai paljon ajateltavaa ja mietittävää. Siitä lisää kohta. Juoksukontaktiseminaari oli ehkä viikonlopun odotetuin anti. Sitä oli pitämässä Iida ja Senni. Oikeastaan seminaari anto hirvittävästi itelle vertaistukea siitä, että kellään muullakaan projekti ei ole pelkkää ylämäkeä. Alamäkiä tulee jokaiselle. Tämä helpotti kovasti ja en todellakaan luovuta juoksupuomin kanssa! Ehkä seuraavalle koiralle tiedän heti mistä aloitetaan ja miten juoksupuomin opetan, nyt ollaan kokeiltu vähän kaikkea. :D Tärkein anti oli ehkä se, että jokainen koira on yksilö ja sen myötä on tärkeää löytää sille omalle koiralle toimivat opetusmetodit. Esimerkkikoirien kautta katottiin käännöksiä ja ite vielä pohdin sitä, että miten niitä lähden opetteleen. Ajattelin opettaa vain loivat käännökset ja sitten tiukissa käännöksissä mentäis pysäytyksillä.

Lauantaina oli yhdet varsinaiset lajitreenit ja meillä ne alkoi Sannan treenillä. Sanna oli suunnitellut samalle ratapohjalle kahdeksan erilaista harjoitusta, joista sai valita itselle mieleiset. Ite valittin sellaisen, jossa teemana oli koiran vauhdin ylläpitäminen. Wilma oli tässä treenissä aivan parhaimmillaan ja paino menemään hirvittävää kyytiä. Harmittavasti tästä treenistä ei ole videota, mutta päällimmäisinä ajatuksina jäi mieleen seuraavat:
1. Hyödynnä sitä, että koira osaa kiihdyttää minua kohti, sekä minusta myös ohi
2. Meillä on hieno Aa
3. Älä palkkaa koiraa siitä, jos se lukee ohjausta "väärin". Tässä treenissä Wilma lähti takaaleikkauksesta/poispäinkäännöksestä hyppäämään ristiin ja palkkasin. Sain tästä noottia, hyvä niin!
4. Liikun radalla hyvin ja siksi sitä pitäisi hyödyntää siten, että luotan enemmän koiraan
5. Neloseen liittyen, älä ohjaa vauvakoiraa
6. Koiralla on hyvä estefokus, älä pilaa sitä! :D
7. Perusasiat on hyvin opetettu

Täytyy sanoa, että en koskaan ennen ole ollu Sannan koulutettavana ja en oikeastaan edes tienny, että millainen hän kouluttajana/valmentajana on. Ensimmäisten treenien jälkeen voin sanoa, että aivan mielettömän hyvä valmentaja ja en pitkään aikaan ole saanu treenistä niin hyvää fiilistä. Siis hyviä fiiliksiä on monesti, mutta nyt fiilis oli aivan älyhyvä! Vaikka kehitettäviä juttuja oli, Sanna toi ne esiin erittäin rakentavasti ja positiivisen kautta. Se on mulle ihan hirvittävän tärkeää, koska en ole sellanen ihminen, joka pyrkii negatiivisen palautteen kautta "näyttämään", että kyllä me muuten osataan. Päinvastoin, lannistun helposti sellasesta ja usko omaan tekemiseen katoaa. Tämäki tuli leirillä oikeasti hoksattua Annen mentaaliluentojen kautta. :) Olen ite semmosen positiivisen korostaja, että uskon oppimisen tapahtuvan silloin, kun mieliala on hyvä ja iloinen. En silloin, kun on sellainen "ei me taaskaan osattu"-mieli. Tietty on hyvä pystyä ottamaan myös sitä negatiivista palautetta, mutta pointi tässä oli se, että sen "negatiivisen" palautteen voi esittää myös positiivisen kautta. Toivottavasti selitin asian edes vähän ymmärrettävästi. :D

Sannan treenien jälkeen oli vuorossa Mikon fysiikkatreenit ja olipa taas treenaaminen hauskaa! Flunssa meinasi rajoittaa tekemistä, mutta yritin unohtaa flunssan kokonaan. Ei ehkä ihan fiksuin veto, koska nyt olen sitten oikeasti äänetön ja kovassa yskässä... Teemana oli lämmittelyt ja ketteryys. Tunti vierähti nopeaa ja oli aivan järkky hiki treenien jälkeen. :)

Treenien jälkeen mentiin hotellin kautta suihkuun, koska illan ohjelmassa oli keilausta. Käytiin hohtokeilaamassa ja olihan hauskaa. Tuli todettua, että keilaus ei taija olla minun laji. ;) Meijän joukkueessa oli kaks borderterrierin omistajaa ja kaks bordercollien omistajaa ja otettiin kilpailu terrierit vastaan colliet. Noh Hanna oli kyllä aivan ylivoimanen kaikista, mutta minun amatööritaidot johti siihen, että bordercolliet voitti! Sori Hanna ja borderterrierit!

Illalla käytiin vielä hotellin ravintolassa porukalla syömässä ja ilta sujui rattoisasti, vaikka tarjoilussa oli "pientä" häikkää. :D Tuli naurettua niin paljon, että ääni lähti, hupsista. 

Sunnuntaina meillä alko treenit Sennin ja Villen yhteistreeneillä. Yhdellä ratapohjalla oli kaksi eri rataa. Ensimmäisenä piti arvioida, kuinka kauan radan suorittamiseen menee. Sen jälkeen kellottaa, kun menee radan silmät kiinni mielikuvaharjoitteluna ja lopuksi kun juoksee radan virtuaalikoiran kanssa. Mulle ajan arvio ja todellinen suoritus vastas toisia melko lähelle, mutta virtuaalirata ja mielikuvarata oli tehty liian nopeasti. :p En muistanu, että Wilma ei käänny ihan niin helpolla ko Lisbet ja pari suurempaa kaarrosta radalle tuli. Wilma myös kaatu keppien jälkeen olevassa putkessa. :/  Radalta jouduttiin hinkkaamaan välistävetoa, koska Wilma meinasi hakea ensimmäisen vinohypyistä kokoajan takaa. Saatiin tähän hyviä treenivinkkejä. Lisäksi toisella haasteeksi osottautu putki-puomi erottelu (Wilma halus putkeen). Päällimmäisenä jäi mieleen:
1. Jälleen meillä on hieno Aa :)
2. Välistävedot kotiläksyksi
3. Palkan voi pudottaa myös minun lähelle, eikä aina heittää
4. Koira lukee hienosti itse rataa
5. Putki-Puomi erottelut treenin alle
6. Rytmitysten ajoitus
7. Keinulla hieno sivuirrotus

Sennin treeni

Villen treeninä oli muistiharjoitus. Esteitä oli 5 ja ne oli järjestyksessä X. Esteillä oli numerot 1-5. Ville sanoi esimerkiksi viisi numeroa tietyssä järjestyksessä, kuten 3,1,5,2,4. Piti olla selin rataan ja päässä miettiä, miten ohjaa oikeille esteille mahdollisimman loogisesti. Harjoitus oli yllättävän vaikea ja tarvi tosiaanki hyvää hahmottamiskykyä. Saatiin ihan hyviä pätkiä, mutta myös tuli tehtyä hassuja valintoja vahingossa. Tosi hyvä muistiharjotus, joita pitää ehottomasti tehä toistekki! Mieleen jäi:
1. Persjättö toimi esteiden ohituksessa paremmin ko valssi
2. Treenaa yleensäkki esteiden ohituksia, varsinki putkien!

Villen treeni

Iidan treeni oli viimeinen lajitreeni. Teemana oli koiran itsenäinen esteiden suoritus. Ohjaajan oli pysyttävä tietyllä alueella ja koiran irrota itse. Wilma oli tähän treeniin asti jaksanu aivan äly hyvin, paremmin ko viime Mikkelin leirillä. Mutta Iidan treenissä iski varmaan maitohapot pieniin jalkoihin, koska vauhti tipahti aika reilusti. Varmaan myös siksi, että treenissä koiran piti miettiä tosi paljon, koska ite ei saanu paljoa liikkua. Silti saatiin paljon hyviä vinkkejä tämmöseen treeniin ja ihan koiran leikkimiseen ja laumavietin rakentamiseen, mihin aionki panostaa seuraavalla etäjaksolla ihan kunnolla! Meillehän tuo leikkiminen on aina ollu aika haasteellista, koska Wilma juoksee itse lelun kanssa eikä leiki minun kanssa varsinaisesti, mikä olis kuitenki tosi tärkeää. Vaikka Wilma oli väsyny, mulla jäi treenistä tosi kiva mieli. Yleensä lannistun heti ko huomaan, että koira ei nyt liiku normi vauhtia, mutta jotenki Iida sai minut ajattelemaan, että se on ihan ok, että nuori koira väsyy. Siihen ei tietenkään pidä treenissä pyrkiä, mutta tämmösellä leirillä on normaalia, että Wilma väsyy. Olin panostanu aika paljon nesteyttämiseen ja kokeilin sunnuntaina sellaista, että annoin ihan mini verran ruokaa ja lopun energian energiajuomajauheesta nesteytyksenä. Ens kerralla voisin tuollaisissa aamutreeneissä kokeilla taas toista keinoa. Iida sanoiki, että sitä kannattee kokeilla, mikä toimii omalle koiralle parhaiten. Harmi, että tästä treenistäkään ei oo videota. Iida löysi minusta asenteen, vaikka meinasin lannistua koiran väsyessä! :) Päällimmäisenä jäi mieleen:
1. Leikki! Opetellaan leikkimään yhdessä
2. Ei haittaa vaikka tuollaisessa treenissä koira menis hitaasti, koska kuitenki se miettii ja se on tuommosessa treenissä tärkeää
3. Takaakiertoihin lähetys kaukaa on vaikeaa
4. Videokuvaa treenejä, jos treenaat yksin ja analysoi omaa tekemistä
5. Jos et heti keksi, miksi jokin ohjaus ei onnistu niin pysäytä treeni ja mieti hetki asiaa
6. Vaikka tykkään olla lähellä esteitä, on hyvä myös oppia olemaan niistä kaukana
7. Älä aina auta koiraa ohjaamalla lähellä esteitä

Lounaan jälkeen oli vuorossa Annen mentaalitreenit ja Mikon fysiikkatreenit. Annen treeneissä piti parin kanssa tehdä harjoitus, jossa toiselle paperille kirjoitettiin "kisat" ja toiselle "treenit". Pari päätti kumpaan mentiin eka. Parille kerrottiin kaikkea, mitä tulee mieleen esimerkiksi kisoihin valmistautumisesta ja pari kirjoitti ylös. Lopuksi verrattiin kisatilanteita ja treenitilanteita toisiinsa. Oikeastaan omissa ajatuksissa ei hirvittävästi eroja ollu, ehkä aikataulu oli sellanen, mikä mietitytti kisoihin mennessä eniten. Yhtenäistä sekä treeneissä, että kisoissa oli se, että mulle agilityssä on tosi tärkeää ne treenikaverit ja kisakaverit. Koen tärkeänä, että saan yhdessä miettiä rataa/käydä lenkillä. Mulle keskittyminen ei ole yhtäkuin yksin oleminen. Lisäksi huomasin sen, että olen enemmän "kisaihminen" ko "treeni-ihminen". Kisoissa löydän "sen fiiliksen" paljon helpommin ko treeneissä. Kummassaki korostu myös se, että mulle merkkaa aika paljon se, mitä muut treeni/kisakaverit tai kouluttaja sanoo. Jos omasta mielestä treenissä oli paljon hyvää niin joku toinen voi helposti saada oman pään kääntymään sanomalla esimerkiksi jonku, mikä ei mennykkään hyvin, vaikka asia olis ihan pieni niin oma ajatus treenin kulusta saattaa muuttua sen myötä. Tämä toimii myös toisinpäin, jos olen ite tosi kriittisellä päällä ja toinen sanoo, että "se meni hienosti" niin sitten uskon, että se meni. :D Tässä on paljon kehitettävää ja en ehkä haluais, että niin helposti "oma-ajatus, mielipide tai tunne" jää toisen sanomisen varjoon. Eli siis ne muiden kommentit on mulle tosi tärkeitä myös kehittymisen kannalta. Lisäksi tehtiin pari muuta hyvää harjotusta, joissa mietittiin vähän sitä, millainen minä olen ihmisenä/agilityohjaajana tai mitä tavoitteita on tulevaisuudessa. Lisäksi Annen luennolta jäi mieleen se, että aina merkitys on X, jolle MINÄ annan sen merkityksen. Kukaan muu ei sitä tee, vain minä itse. Puhuttiin myös Flow:n saavuttamisesta. Paljon tuli asiaa ja pää on täynnä ajatuksia. :)

Fysiikkatreeneissä oli kahvakuulatreenit ja vitsit ko oli hauskaa! Vaikka olin äänetön ja puhki viikonlopusta niin kahvakuula heilu iloisesti. :D Paljon tuli uusia treenivinkkejä kahvakuulan kanssa. Oli myös ilo huomata, että oma kunto on tällä hetkellä hyvä. Toki se aina voi olla parempi, joten ei muuta ko kahvakuula kainaloon, kunhan tästä flunssasta paranen! ;)

Kokonaisuudessaan aivan mahtava leiri! Meillä on ihan huippu porukka ja paljon taas sai tutustua uusiin ihmisiin. On onni saada olla osa TopTeamiä. :) Seuraavalla etäjaksolla (helmikuuhun asti) meidän kummivalmentajana on Vakkurin Iida. Aika huippua! Ainaki mie aion kiusata Iida juoksupuomikysymyksillä! ;)

- Hansku